Sosiaalisten taitojen merkitystä on painotettu ympäri maailmaa jo pitkään. Kaikki ihmiset eivät aina ole esimerkiksi ”small talkissa” kovinkaan hyviä, mutta sosiaalisissa taidoissa on kyse paljon suuremmasta uin vain keskustelun ylläpitotaidosta.
Vaikka työelämäkin on mennyt suurelta osalta digitaaliseksi, niin sanottujen pehmeiden taitojen rooli ei ole hävinnyt mihinkään.
Työelämän nopea digitalisoituminen
Monet 1990-luvun työpaikoilla olleet tarvikkeet ja laitteet, kuten faksikone ja lankapuhelin, tuntuvat nykyisin lähes antiikilta. Työelämä onkin digitalisoitunut valtavalla vauhdilla niin, että varsinkin vanhimmilla ikäluokilla on ollut vaikeuksia pysyä sähköisessä maailmassa.
Internet on mahdollistanut paljon sellaista, mistä aiemmin osattiin vain unelmoida. Digitaaliset verkkosivut tarjoavat pelikokemuksia, pankkiasiat voi hoitaa puhelimellaan, kirjanpito hoidetaan pilvessä ja moni on siirtynyt tekemään töitä etänä. Yritykset ovat heränneet muuttuneeseen maailmaan ja tarjoavatkin huomattavasti aiempaa enemmän vapauksia tehdä töitä etäyhteyksillä.
Kaikki digitalisoituminen ei kuitenkaan tarkoita, että pehmeiden taitojen merkitys olisi vähentynyt. Vaikka teknologia voi hoitaa monia prosesseja, ihmisten välinen viestintä, yhteistyö, empatia ja ongelmanratkaisukyky ovat edelleen ratkaisevassa asemassa. Ihmisten työ on entistä enemmän rutiininomaisten tehtävien sijaan juuri ongelmanratkaisua, jossa on vaikea onnistua ilman muiden ihmisten tukea ja yhteistyötaitoja.
Näitä pehmeitä taitoja arvostetaan työelämässä
Pehmeät taidot viittaavat inhimillisiin kykyihin, kuten kommunikointiin, empatiaan, tiimityöskentelyyn ja ongelmanratkaisukykyyn. Osa näistä taidoista on synnynnäisiä, osa opitaan hyvin nuorina, ja montaa taitoa voi myös kehittää vielä työelämässä toimiessaankin.
Yrityksen on hyvin vaikea menestyä, ellei sen työntekijät puhalla hyvin yhteen hiileen ja osaa tehdä töitä tiimeissä. Tämä ei ole muuttunut miksikään, vaikka ihmiset työskentelisivät kotoa käsin ja tehtävien koordinointi tapahtuisi digitaalisesti. Pehmeät taidot täydentävät suorittamista ja teknistä osaamista sekä varmistavat sujuvan yhteistyön digitaalisessa työympäristössä.
Hyvä viestintä ja kommunikointi voi olla nykyisin jopa tärkeämpää kuin ennen. Ennen samalla työpisteellä työskennellessä pystyttiin vaihtamaan ajatuksia ja korjaamaan mahdollisia harhaluuloja. Nyt asioista sovitaan viikoittaisessa videopalaverissa, joten viestien pitää tulla kerralla ymmärretyiksi.
Pehmeitä taitoja voi kehittää
Ihmisen persoonallisuus kehittyy suurelta osin jo ensimmäisen kolmen vuosien aikana. Myös pehmeät taidot opitaan suurelta osin jo ennen työelämään siirtymistä. Sanotaankin, että koulun tärkein tehtävä on opettaa lapsille sosiaalisia taitoja.
Yrityksille on tarjolla monenlaisia koulutuksia, kuten markkinointi- ja johtamiskursseja. Tarjolla on kuitenkin myös koulutuksia, joissa opetetaan kehittämään omia pehmeitä taitojaan. Niissä neuvotaan usein tunnistamaan omia ajatuksiaan ja käytösmallejaan, mitä kautta itsensä kehittäminen onnistuu helpommin.
Myös mentorointi on tehokas keino pehmeiden taitojen kehittämiseen. Kokeneemmat työntekijät voivat jakaa osaamistaan ja antaa palautetta, mikä edistää henkilökohtaista kasvua ja pehmeiden taitojen sisäistämistä. Työntekijät voivat myös hankkia kirjallisuutta, joissa opetetaan sosiaalisten taitojen kehittämistä ja kasvamista ihmisenä.
Tämän vuoksi pehmeät taidot auttavat menestymään
Työntekijä, jolla on hyvät pehmeät taidot, pystyy monessa asiassa suoriutumaan muita paremmin ja luomaan myönteistä vaikutusta työympäristöönsä. He ovat taitavia kuuntelijoita, jotka todella kuulevat, mitä toinen sanoo. Tämä edistää tehokasta ja selkeää viestintää ja vähentää selän takana kyräilyä. Tällaiset henkilöt eivät puhu päälle tai keskeytä toisia, vaan antavat jokaiselle tilaa ilmaista mielipiteensä.
Rakentavan kritiikin antaminen on myös heidän vahvuutensa; he osaavat antaa palautetta niin, ettei toinen koe sitä loukkaavana, vaan näkee sen aidosti mahdollisuutena kehittyä. Kärsivällisyys on myös heille luontainen ominaisuus, ja he tietävät, milloin maltti on valttia. Ihmiset ovat nykyisin kovin kärsimättömiä, mutta työelämässä, jossa asioiden eteneminen on monista ihmisistä ja teknologiasta kiinni, kärsivällisyys on tärkeä hyve.
Hyvien pehmeiden taitojen omaajat ovat myös mestareita positiivisen palautteen antamisessa, mikä motivoi kollegoita ja auttaa heitä suoriutumaan entistä paremmin. Tällainen ihminen osaa myös pitää työympäristön ilmapiirin positiivisena, mikä on nykyisin entistä tärkeämpää, sillä nuoremman sukupolvet vaihtavat nopeasti maisemaa, jos työympäristö on myrkyllinen.
Työmarkkinat ovat globaalit
Yritykset ovat nykyisin globaalissa kilpailussa ja myös työmarkkinat ovat globaalit. Moni törmääkin työelämässään jopa täysin eri puolelta maailmaa kotoisin oleviin ihmisiin, joilla on omat kulttuurit ja tavat. Hyvin pehmeiden taitojen ja yhteistyötaitojen merkitys korostuu kansainvälisessä työskentelyssä entistä enemmän.
Yritysten tehtävä on tarjota sellaiset puitteet, että työntekijät pystyvät onnistumaan tehtävissään ilman ylipaisuvia ponnisteluja. Tähän kuuluu myös se, että fyysiset työpisteet mahdollistavat tehokkaan ja mahdollisimman häiriöttömän työskentelyn. Monilla työpaikoilla on esimerkiksi avokonttoreissa paljon melua, jonka työnantaja voi saada kuriin muun muassa paremmalla akustiikalla.
Yritysten tulee myös tukea pehmeiden taitojen kehittämistä, jotta työntekijät voivat menestyä jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Tarjoamalla suotuisat olosuhteet, joissa työskentely on häiriötöntä ja tiimityö sujuvaa, yritykset voivat maksimoida työntekijöidensä potentiaalin ja saavuttaa parempia tuloksia globaalissa kilpailussa.
